Ennakkoluulot: Gestalt-nimi

Gestalt-psykoterapian tunnettuus Suomessa on heikko ja sen seurauksena törmäämme välillä mitä erikoisimpiin käsityksiin Gestalt-terapiasta. Tämän otsikon alla avaamme hieman yleisimpien hämmennystä aiheuttavien tekijöiden taustoja.

Gestalt-nimi

Todetaan se nyt heti alkuun: markkinoinnin kannalta Gestalt-terapia on harvinaisen huonosti nimetty. Sana Gestalt ei herätä luonnostaan mitään mielleyhtymiä ja kuulostaa kummalta. Suomalainen käännös hahmoterapia puolestaan herättää kyllä mielleyhtymiä muttei mitään sellaista, minkä maallikko voisi kytkeä psykoterapiaan. Ja jos mahdollista, hahmoterapia kuulostaa vieläkin kummallisemmalta kuin Gestalt-terapia. Olisikohan alkuperänen nimi, ”keskittymisterapia” (saksaksi Konzentrationtherapie), ollut edes vähän parempi? Mutta mikä on sitten tämä Gestalt tai hahmo, joka on ollut niin tärkeä, että koko psykoterapiakoulukuntamme on pitänyt sen mukaan nimetä?

Gestalt-nimen juuret työntyvät 1900-luvun alkupuolen Saksaan ja havaintopsykologian tutkimuksiin. Tuolloin oltiin kiinnostuneita erityisesti näköhavainnon jäsentymisestä ja pyrittiin löytämään erilaisia lainalaisuuksia siitä, kuinka aivomme prosessoivat pinnan struktuureja. Tätä tutkimussuuntaa kutsuttiin Gestalt-psykologiaksi. Nämä lainalaisuudet, monitulkintaiset kuviot, motiivit ja hermoverkon aktivaation leviämisen vaikutus tulkintaan ovat edelleen tuttuja jokaiselle havaintopsykologiaa opiskelleelle.

Yksi keskeisesti Gestalt-terapiaa kehittäneistä henkilöistä on ollut Laura Perls. Hän oli itse Gestalt-psykologi, kunnes päätyi opiskelemaan psykolanalyytikoksi. Myöhemmin psykoanalyysista irtautuessaan ja osallistuttuaan intohimoiseen uuden psykoterpiasuuntauksen kehittämiseen, lainasivat hän ja miehensä Friz Perls joitakin käsitteitä Gestalt-psykologiasta ja laajensivat näitä psykoterapiaan istuviksi. Ajatus ei ollut aivan uusi, vastaavaa Gestalt-psykologian käsitelainausta oli tehty aiemmin myös psykoanalyysin piirissä.

Gestalt-psykologiasta siten kumpuaa moni keskeinen Gestalt-psykoterapian periaate, joita tässä yhteydessä artikkelin pituuden hillitsemiseksi mainittakoon vain kaksi. Toinen näistä on holistinen ihmiskäsitys; olemme enemmän kuin osiemme summa emmekä voi tarkastella vain yhtä osaa ihmisestä ilman, että tarkastelemme tätä osaa hänestä osana toimivaa kokonaisuutta. Siten emme voi redusoida psykoterapiaa vain oireiden oikaisemiseen. Esimerkiksi masennusta ei ole mielekästä kaventaa vain yksilön vääristyneiksi ajatus- ja tulkintamalleiksi tai vajaiksi välittäjäaineiksi vaan masennuskokemusta on psykoterapiassa yhdessä asiakkaan kanssa tutkittava osana hänen kokonaiselämäänsä, mm. suhteessa kehollisiin kokemuksiin, ajatuksiin, mielikuviin, toiveisiin, henkilöhistoriaan, sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön, laajempaan yhteiskuntaan ja kulttuuriin jne.

Toisena Gestalt-psykologian antina tässä yhteydessä mainittakoon kuvion ja taustan käsitteet. Otetaanpa ensin yksi esimerkki. Kuvittele ensin, että olet 15-vuotias yläkoululainen. Koko kouluikäsi olet ollut suosittu. Sinulla on aina ollut paljon ystäviä ja kauttaaltaan voit tuntea olevasi koulussa pidetty. Kuvittele nyt, että kuljet koulun pihan poikki ja huomaat, että kulkiessasi monien oppilaiden katseet kohdistuvat sinuun. Sulje nyt silmät ja yritä eläytyä siihen, millaista tällaisena nuorena on kävellä koulun pihan lävitse muiden katseen alla.

Entä mitä tapahtuu, jos vaihdamme taustan? Kuvittele olevasi edelleen 15-vuotias. Mutta tällä kertaa oletkin nuori, joka on ollut syrjitty koulussa koko elämänsä ajan. Sinua on haukuttu rumaksi ja haisevaksi, jätetty ryhmän ulkopuolelle, naurettu, häväisty ja tuupittu. Ystäviä sinulla ei ole koulussa ollut koskaan. Kuvittele taas kulkevasi koulun pihan poikki. Yritä samaistua tähän taustaan ja tule tietoiseksi, millaista nyt on kulkea koulun pihan läpi toisten oppilaiden katseen alla.

Esimerkin kautta todennäköisesti tulet jollakin tapaa tietoiseksi siitä, kuinka tausta – tässä tapauksessa aiemmat kokemukset koulusta – vaikuttavat siihen, mitä nykytilanteessa koemme. Luultavasti edellisessä esimerkissä pihalla kohdatut katseet herättivät ilahtuneisuutta ja yhteenkuulvuutta tai jotakin häpeän kaltaista, riippuen taustasta.

Gestalt-terapian käsitteillä puhutaan siitä, mikä nousee kuvioksi tietyssä tilanteessa. Kognitiivisen psykologian peruskäsite, sisäinen malli, on melko lähellä tätä käsitettä. Kuvion ja taustan tarkastelussa kiinnitetään vain vahvemmin huomiota kuvion ja taustan suhteeseen ja siihen, kuinka se, mikä nousee meillä tietyssä hetkessä kuvioksi (mm. mihin tarkkaavuutemme kohdistuu, mikä nousee tietoisuuteen ja miten reagoimme tilanteessa) on hyvin riippuvainen taustastaan. Se, mitä toisissa yhteyksissä kutsutaan tulkintavääristymäksi, ei Gestalt-psykoterapiassa kerro vain tulkitsijasta vaan se kertoo koko siitä kentästä, mistä hän tulee.

Psykoterapian kannalta olennaista on löytää nk. jäykistyneet hahmot/kuviot/gestaltit, jotka jumiuttavat tarpeettomasti tapaamme ajatella, tuntea, kokea ja toimia tilanteissa. Esimerkiksi häväistyn oppilaan on luonnollista ahdistua katseista, painaa oma katseensa alas ja välttää sitä, mikä on aiemmin satuttanut niin paljon. Mutta entäpä, jos tällä kertaa toisten oppilaiden katseet olivatkin kiinnostuneita, tarkoituksena tervehtiä ja luoda kontaktia? Silloin kiusattu nuori menetti tärkeän mahdollisuuden löytää yhteyden toisiin nuoriin. Siksi on tärkeää, että pystymme mahdollisimman tuoreesti, joustavasti ja realistisesti antaa kuvioiden jatkuvasti nousta ja hajota. Edellisessä esimerkissä hajottamisen mekitys on siinä, että kaltoinkohdellun nuoren on hiljalleen irrottauduttava tavastaan etsiä merkkejä uusista kaltoinkohtelusta ja uskaltauduttava peloista ja pettymyksistä huolimatta pyrkiä ravitsevaan yhteyteen toisten kanssa.

Muun muassa näistä syistä Gestalt-psykoterapia edelleen kantaa nimeä Gestalt-psykoterapia. Suomessa käytetään Gestalt-terapiasta myös nimitystä hahmoterapia, mutta kansainvälisen yhdenmukaisuuden vuoksi Gestalt-terapiayhdistyksessä olemme mieltyneet enemmän termiin Gestalt-terapia.

Kuva: Succo/Pixabay

Kategoria(t): Blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.