Pääkouluttaja Anna-Kaisa Turpeisen haastattelu

Anna-Kaisa, olet koulutukseltasi psykologi ja Gestalt-kouluttajapsykoterapeutti. Toimit myös alkavassa Gestalt-psykoterapeuttikoulutuksessa pääkouluttajana. Millä mielin odotat tällä hetkellä koulutuksen alkua?

Odotan koulutuksen alkua tosi tyytyväisenä ja myös innokkaana. Gestalt-psykoterapiakoulutuksen alkaminen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa on minulle ja uskon vahvasti sen olevan muillekin Suomen Gestalt-psykoterapeuteille todella upea asia.

Gestalt-psykoterapian opetuksellahan on jo pitkä historia Suomessa, lähes 40 vuotta, mistä saamme kiittää noiden vuosikymmenien aikana pääkouluttajana toiminutta Walteria (Arnold) sekä muita suomalaisia Gestalt VET-terapeutteja, joita meillä on mukana kouluttajina myös tässä alkavassa koulutuksessamme. Tämän historian johdosta voimme nyt astua uuteen aikakauteen myös Gestalt-psykoterapian opetuksen osalta. Olemme yhdessä Yrjön ja sinun (Teemu) kanssa tehneet paljon työtä päivittäessämme koulutuksen runkoa ja valmistautuessamme kouluttamiseen. Olen kiitollinen tämän meidän koulutusryhmämme erinomaisesti toimivasta yhteistyöstä ja siitä, että voin olla osaltani mukana vahvistamassa psykoterapiasuuntausten diversiteettiä Suomessa.

Sinä olet ollut keskeisessä roolissa koulutuksen suunnittelussa. Oliko koulutuksen sisällön suunnittelu helppoa ja oletko tyytyväinen lopputulokseen?

Suunnittelutyö oli hienoa ja toimivaa yhdessä tekemistä. Suunnitteluryhmämme jäsenet, Yrjö, Teemu ja minä olemme sopivalla tavalla kaikki erilaisia ajattelutavoiltamme ja keskenämme samalla hyvin yhteistyöhenkisiä. Näistä aineksista oli helppo saada aikaiseksi hyvin toimiva yhteistyö, mikä mahdollisti koulutuksen rungon päivittämisen sellaiseksi, mikä se nyt on. Lopputulokseen olen nyt oikein tyytyväinen. Kuitenkin lopullinen lopputulema on vasta edessäpäin, kun pääsemme koulutuksen yhteistyössä kouluttajien ja opiskelijoiden kanssa toteuttamaan.

Kuvailisitko muutamalla sanalla omasta puolestasi, mitä toivot opiskelijan kokevan/saavan koulutuksessanne? 

Toivon tuleville opiskelijoillemme kokemusta hyvin Gestalt-henkisestä oppimisen polusta. Sillä tarkoitan dialogista, tiedostamista laajentavaa ja teoriaa kokemuksellisesti sisäistävää oppimista. Oppimista tukevaa yhteisöllisyyden kokemusta heille toivon.

Gestalt-psykoterapian käsitteistö on tietyiltä osin monelle uutta perinteiseen psykologian käsitteistöön verrattuna. Onko Gestalt-psykoterapiaa vaikea oppia?

Gestalt-psykoterapian oppiminen voi tuntua aluksi haastavalta. Käsitteistö on todellakin osaksi erilaista, kuten mainitset, Teemu. Tämä erilaisuus on usein haastavaa siksi, koska Gestalt-psykoterapiassa mielletään ihmisyys – yksilöllinen ja kollektiivinen – sekä elämä ylipäätään elävinä tapahtumina, prosesseina ja suhteina. Olemme paljolti oppineet hahmottamaan asioita, mukaan lukien psyykkisiä prosesseja, rakenteina ja melkoisen yksilökeskeisesti. Gestalt-psykoterapiassa puhutaan sen sijaan suhteissa tapahtuvista prosesseista esim. eksistentiaalisesta dialogista, ympäristö-organismi kentästä, kuvio-tausta -suhteista, kontaktirajoista yms. Näitä koulutuksessa tutkitaan ja opitaan vähitellen paremmin ja rikkaammin hahmottamaan. Siten Gestalt-psykoterapian oppiminen on hyvin samankaltaista kuin itse Gestalt-psykoterapiakin. Se tapahtuu vähitellen prosessiluonteisesti – uuden oppiminen rakentuu askel askeleelta edellisten askelten perustalle. Se on aitoa tutkimusmatkaa, missä epävarmuuden sietokin kehittyy. Tästä johtuen Gestalt-psykoterapiaa on mahdotonta oppia vain teorian kautta. Siksi teorian soveltaminen elävän elämän tilanteisiin (kokeilut) on välttämätöntä, jotta käsitteet ja hahmottamisen tapa voivat tulla eläväksi todellisuudeksi tuleville Gestalt-psykoterapeuteille.

Millaista sinusta on työskennellä Gestalt-psykoterapeuttina? 

Gestalt-psykoterapeuttina työskenteleminen on kovin antoisaa yhteisen matkan taivaltamista tukea tarvitsevan ihmisen/ihmisten kanssa. Se on monipuolista, koska terapeuttisen työn fokuksessa ovat niin monet osa-alueet; ajattelu, tunteet, kehon kokemukset ja tapahtumat, suhteiden tutkiminen. Kiehtovaa on se, että kontaktipitoisuus on tärkeää; välillä suhde terapeutin ja asiakkaana olevan ihmisen välillä on ulkopuolisista asioista keskustelevaa, sieltä kuitenkin aina palataan takaisin tähän hetkeen, mitä tapahtuu nyt, millaista on olla tässä, miten tässä hetkessä näkyy tuo asia. Suhde terapeutin ja asiakkaan/asiakkaiden välillä on ihminen ihmisen kanssa -suhde. Se, mitä teet tai mitä sinussa tapahtuu, vaikuttaa minuun ja päinvastoin; niitäkin asioita me tutkimme. Minulle tällainen henkilökohtaisuus terapiatyöskentelyssä on luontevaa ja Gestalt-psykoterapeuttina olen oppinut luottamaan siihen, että tällä tavalla yhdessä tutkimusmatkaa tehden – myötäeläen – löytyy mahdollisuus integroitumiseen, kokonaisvaltaiseen elävyyteen.

Mitä haluaisit sanoa henkilölle, joka lukee tätä ja ehkä pohtii samalla hakisiko koulutukseen.

On tosi mukavaa, että luet tätä haastattelua. Uskallan turvallisesti olettaa, että kiinnostuksesi Gestalt-psykoterapiaan on jo ainakin jossain määrin herännyt. Jos päätät hakea Gestalt-psykoterapiakoulutukseen, lähdet erittäin kiinnostavalle matkalle. Siitä tulee varmasti sellainen vaihe elämässäsi, missä opit paljon lisää itsestäsi ja muista ihmisistä. Tulet olemaan mukana sellaisessa koulutuksessa, missä opitaan yhdessä ja löydetään uudenlaisia näkökulmia ihmisenä elämisestä. Siinä pohditaan syvällisesti ihmisenä olemista suhteessa muihin ihmisiin, yhteiskuntiin, kulttuureihin ja laajemmin elämään – ja näiden näkökulmien kautta opitaan ymmärtämään mielen hyvin- ja pahoinvoinnin kontekstuaalisuutta sekä psyykkisiin haasteisiin vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tulet haastamaan itseäsi monella tavalla ja samalla kehityt kohti psykoterapeuttina toimimista.

Kategoria(t): Blogi Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.